Jo Raamatun alkulehdiltä voimme lukea, kuinka Jumala puhui ensimmäiselle ihmisparille.
Hän ohjasi ja varoitti heitä puhumalla heille suoraan niin,
että he kuulivat hänen äänensä (1. Moos. 2:16 – 17, 1. Moos. 3:9 – 19)).
Adamilla ja Eevalla oli suora yhteys Jumalaan
eikä muita ääniä vielä ollut häiritsemässä tuota yhteyttä.
Heille oli välttämätöntä kuulla Jumalan ääni,
koska muutoin he eivät olisi tienneet kuinka toimia.

Vanhassa testamentissa on mainittu useita henkilöitä, joille Jumala puhui eri tavoin.
Moosekselle Jumala puhui kasvoista kasvoihin (2. Moos. 33:11),
Joosefille unen kautta (1. Moos. 37:5 – 9) ja
Samuelille kolme kertaa, ennen kuin tämä ymmärsi, että ääni, jonka hän kuuli, oli Herran ääni.
Herra jopa huusi hänelle, kuten voimme lukea 1. Sam. 3:4 – 14.
Elialle Jumala puhui hiljaisessa tuulenhyminässä. (1. Kun. 19:12 – 13)

Kun Jeesus kävi kasteella, Matt. 3:17 sanoo:
”Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.”
Apostolien teossa kerrotaan, kuinka Saulin ollessa matkalla Damaskokseen,
taivaalta leimahti valo ja hän kuuli äänen sanovan: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?”
Saulin kysyessä kuka häntä puhutteli, ääni vastasi olevansa Jeesus. (Ap.t. 9:4- 6)
Pietarille Jumala puhui taivaasta lähettämänsä näyn kautta. ((Ap.t. 11:7-9)

Puhuuko Jumala sitten vieläkin niin, että voimme kuulla hänen äänensä?
Emme ehkä kuule Jumalan puhuvan kuten hän puhui esim. Moosekselle
suoraan kasvoista kasvoihin, mutta Herra puhuu meille
Pyhän Henkensä, sanansa ja profeettainsa kautta.
Ympärillämme on jatkuvasti niin paljon muita ääniä, että Jumalan ääni hukkuu niihin,
ellemme pysty hiljentymään, jotta kuulisimme, mitä Herra haluaa meille sanoa.
Hiljaisuus saattaa tuntua pelottavalta tai ahdistavalta ja
ehkä siksi ympäröimme itsemme monenlaisilla äänillä.

Pyhä Henki kuitenkin rauhoittaa sisimpämme niin, että voimme hiljentyä kuulemaan,
mitä Herralla on sanottavaa.
Jeesuskin meni usein yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen pois muusta hälinästä
hiljentymään kahden Isän kanssa.
Puhuessaan opetuslapsille ja kansalle ympärillään
Jeesus sanoi useaan kertaan: ”Jolla on korvat, se kuulkoon!”

Sama evankeliumin sanoma kuuluu myös tämän päivän ihmisille.
Room. 10:17 sanotaan:
”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.”
Siksi on tärkeää, että kuulemme Jumalan sanaa ja myös luemme sitä.
Puhuessaan ihmisille Jumala haluaa heidän kuulevan ja
kuuntelevan,mitä hänellä on sanottavaa.
Hän haluaa johdattaa ja neuvoa ihmisiä ja myös varoittaa heitä, jos se on tarpeellista.

Jumalan ääänen kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää jokaiselle,
joka haluaa elää ja toimia hänen tahtonsa mukaan.

Maritta Korkatti