Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2019

Elämän eväät huhtikuu 2019

Happamaton ja hapatus

Israelin kansa söi happamattoman leivän,
pääsiäislampaan sekä katkerat yrtit pelastuessaan Egyptistä. (2. Moos.12:8)
Karitsan teurastuksen jälkeen ulko-oven pihtipielet ja oven päällinen siveltiin karitsan verellä.
Näin veri oli pelastuksen merkkinä, ettei Herra surmaisi kansaansa,
kun hän kulki läpi Egyptin tuomiten sen tuhoon Egyptin jumalien tähden. (2 Moos 12:12-13).
Sana pääsiäinen, “päsah”tarkoittaa kulkea ohi.

VT:n karitsa oli esikuva Uuden liiton pääsiäislampaastamme Jeesuksesta Kristuksesta,
josta Paavali kirjoittaa 1. Kor 5:7 – 13. Paavali käskee perata pois vanhan hapantaikinan ja
viettää juhlaa happamattomina vilpittömyydessä ja totuudessa. Hän tuo esille,
että hapatus tulee tuomita ja pitää erillään happamattomasta.
Tuomio ei koske maailmassa olevia, vaan kysymyksessä on seurakuntakuri.
Raamatunkohdassa Paavali vertaa seurakuntaa happamattomaan taikinaan ja
Kristus on uhrattu pääsiäislampaana seurakunnan puolesta.
Jeesuksen ensimmäinen temppelissä käynti liittyy pääsiäisjuhlaan. (Luuk 2:41 – 51)
Jeesuksen viimeinen ateria oli pääsiäisateria.

(Mark 14:12 – 16) Pääsiäisen syvällinen sisältö on toteutunut Jeesuksessa Kristuksessa.
IRT:ssä happamaton kuvaa puhdasta, ja koska Kristus on puhdas sekä koko totuus,
virheetön uhrikaritsamme, niin hänen kauttaan me saamme perata pois saastaisuuden,
hapatuksen. Jeesus käski kavahtamaan fariseusten hapatusta. (Luuk 12:1 – 3)
Fariseus tarkoittaa ulkokultaista, tekopyhyyttä, joka kieltää Jumalan sanan opetuksen.
He opettavat vääriä opetuksia,
heidän ihmisoppinsa eivät pelasta.
Vanhurskaus tulee armosta Jeesuksen veren ansion tähden.
Hapatus on synnin vertauskuva.
Niinkuin epäuskoinen sydän Jumalan silmissä,
niin hapan myös saa alkunsa käymisen seurauksena muodostuneista hapoista,
vallaten vähitellen koko kohteensa.
Ensin vähän maistuu happamalta, mutta lopulta leviää koko taikinaan.
Jeesus varoittaa eksytyksestä, valheesta, väärästä opista. Jos se
pääsee seurakuntaan, se hapattaa uskovat pois Jumalan sanan totuudesta.
Harhaopit ovatkin tunkeutuneet kaikkialle, ja kristityt ovat Jumalan tuomion kohteena,
jossa joukko jaetaan kahtia. Vastakkain ovat liberaalit ja konservatiivit,
Herra tutkii sydämemme aitouden ja totuudellisuuden hänen sanaansa kohtaan.
Sydämen epäusko, vääryys, vilppi tulee esille luopumuksena Raamatun sanaa kohtaan,
kun taassydämen uskon säilyttävät uskovat joutuvat seulaan,
jossa Jumala puhdistaa itselleen palvelijansa,
herättää läheisesti vaeltamaan hänen yhteydessään omaan, syvempään todellisuuteensa.

Pääsiäiskertomuksessa Luukkaan 22. luvussa on vastakkain kaksi herran opetuslasta,
Juudas Iskariot ja Simon Pietari. Tämä kuvaus heistä on myös todellisuutta tänään,
kun Jumalan tuomiot käyvät seurakunnissa jokaisen sydämen läpi.
Molemmat seurasivat Jeesusta palvellen häntä.
Kansa ja kanssapalvelijat eivät tunteneet Juudaksen sydämentilaa,
mutta Herra tiesi sen kieroksi ja valheelliseksi. Juudas oli varas ja kavaltaja. (Joh. 12:4 – 6)
Kavaltaja tarkoittaa henkilöä,
joka anastaa hänen haltuunsa uskottuja varoja, sana kavallus tarkoittaa myös luopumusta.
Juudas nimi tarkoittaa hylkääjää, hylkäsihän hän Herran sanan, Jeesuksen ja totuuden.
Näin käy tänäänkin seurakunnissa Jumalan tuomiossa niille, jotka ovat mielistyneet valheeseen.
He valitsevat eksytyksen, jota kutsuvat herätykseksi. (2. Tess 2:9 – 12, lue jakeet)

Pietari joutui Jumalan sallimaan seulaan, jossa usko näytti loppuneen kokonaan,
mutta Herra sydänten tuntija tiesi, että usko häntä kohtaan ei raukea tyhjiin,
sen osoittaa Luuk. 22:31 – 34: ”…kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi.”
Pietari tarvitsi kovan seulan, aidon herätyksen, pois omasta itseriittoisuudesta,
että olisi kykenevä palvelemaan Herran laumaa.
Omavanhurskaus olisi valheessa elämistä, joka ei kelpaa Jumalalle.
Mestarin kanssa kohtaaminen Tiberiaan järven rannalla
todistaa Pietarin sydämen tilan totuuteen, Jumalan sanaan, Jeesukseen. (Joh. 21.luku)

Tuomioissa seurakuntiin tulee esille viljanjyvä akanoista,
happamaton happamasta, totuus valheesta.
Totuuden hylkäävät antautuvat paholaisen valtaan haluineen sen orjuuttamaksi,
joka tapahtuu vähitellen salakavalasti niinkuin hapatus.
Saatana voi lopulta luopumuksen kautta helposti tällaisen uskovan eksyttää tuomion alaiseksi.

Totuuden säilyttävät uskovat ovat tänään seulassa, jolla on iankaikkinen tarkoitus
Jumalan suunnitelmissa heitä kohtaan, saada olla Herran välikappale
hänen huoneensa rakentamisessa, rakkaudessa totuuteen, pyhässä hengessä.
Valinnoilla on suuret seuraukset, koska luopumukseen tai
seulontaan ei kukaan ole valmistautunut kun Jumala ne sallii kohdallemme.

Valvotaan siksi ja kuljetaan rukoillen pysyen Jumalan sanan totuudessa.
Siunattua pääsiäistä sisareni, veljeni.

Juho Yli-Posso

Hallitus tiedottaa

Hallitus tiedottaa

Vuosikokouksessa 24.2.
hallitukseen valittiin
Saara Hyvönen, Maritta Korkatti,
Antero Hyytinen, Sakari Turunen,
Aino Rautiainen, Timo Myllylä ja
Heikki Kaatrasalo.

Vastuuhenkilöiksi valittiin:
seurakunnan yhteyshenkilö Harri Tiainen,
Pulkkila/Piippolan yhteyshenkilö Pentti Pihkakoski,
Kärsämäen yhteyshenkilö Maritta Korkatti,
Pyhännän yhteyshenkilö Raili Turunen,
kirjanpitäjä Kaija Laukkanen,
toiminnantarkastajat Toivo Haataja ja Eila Saukkonen,
varalla Marjatta Jussila,
lähetystyö Harri Tiainen,
Joulun Lapsi -työ Minna Tähtelä,
lapsi-, varkkari- ja nuorisotyö Heikki Kaatrasalo,
diakoniatyö Eila Saukkonen,
kirjanmyynti Aino Rautiainen,
uhrinkantajat Sauli Kirjava ja Minna Tähtelä,
musiikkivastaava Maija-Liisa Tiainen,
ehtoollisen valmistelija Kaarina Kirjava,
varalla Aino Rautiainen,
ehtoolliskahvitusvastaavat Leena Haataja ja Raili Turunen,
siivous Minna Tähtelä ja Tuula Alatalo-Hussein,
kiinteistövastaava Aulis Ojala,
talonmies/laitosmies Matti Järvenpää/Sauli Kirjava.

Huomioitavaa henkilövalinnoissa on,
että keittiön yhdyshenkilöä ei valittu eikä ehtoolliskahvitusvastaavaa Haapavedelle.

Kokouksessa todettiin, että yhdistyksen (seurakunnan) talous on kunnossa ja
maksuvalmius on hyvä. Haasteita kuitenkin riittää.
Rukoushuone arvitsee korjausta. Se onkin tämän vuoden suurin haaste
ja se vaatii sekä taloudellista panosta että vapaaehtoisia tekijöitä.
Seurakunnalla on remonttirahasto viitenumerolla 84, johon voi ohjata rahallista tukea.
Tarkempi selvitys korjaustarpeista ja -aikataulusta saadaan touko-kesäkuussa.

Elämän eväät maaliskuu 2019

Ensimmäinen kevään merkki eli räystäiden tippuminen on ollut havaittavissa jo
useamman päivän ajan. Aurinko nousee joka päivä yhä enemmän idän suunnasta.

Myös tuuli on puhaltanut missä tahtoo.
”Sinä kuulet sen huminan mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee.
Näin on myös jokaisen Hengestä syntyneen laita,” (Joh. 3:8)
Kevättalveen kuuluu myös monesti kylän vanhimman väen poismeno,
siirtyminen ajasta ikuisuuteen.
Suurimman huomion tosin saavat poisnukkuneet
julkisuuden henkilöt.
”Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole
eikä asuinpaikkansa häntä enää tunne.” (Ps. 103:16)
Heidän kuvansa aivan kun haalistuu meidän mielessämme.

Vanhassa Testamentissa jo Hesekiel antaa Jumalan Sanan
mukaisen lupauksen uskovalle.
”Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan sisimpäänne.
Minä otan kivisydämen pois teidän sisältänne ja annan teille lihasydämen.
Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen,
että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni
ja toimitte niiden mukaan.” (Hesekiel 36:26 – 27)

Paavali kirjoittaa Room. 8:9:
”Te ette kuitenkaan ole lihan vallassa vaan Hengen,
jos kerran Jumalan Henki asuu teissä.
Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä,se ei ole hänen omansa.”
Viimeksi mainitun kaltainen ei siis ole lunastanut pääsyä Karitsan häihin,
mutta Jeesuksen vastaanottaneina me kutsuvieraat saamme sanoa Abba – Isä.
Room. 8:15: ”Te ette ole saaneet orjuuden henkeä elääksenne jälleen pelossa,
vaan te olette saaneet lapseuden Hengen, jossa huudamme Abba! Isä!
Gal. 4:7: ”Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Mutta jos olet lapsi,
olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.”

Tämä kaikki on lahjaksi saatua. Jumala on valinnut meidät, kutsunut luokseen ja
ottanut lapsekseen. Hän lupaa viedä perille asti lahjavanhurskauden tähden,
jonka saimme Jeesuksen ristinkuoleman kautta.
”Siitä syystä minä myös tätä kaikkea kärsin enkä sitä häpeä,
sillä minä tiedän, keneen uskon, ja olen varma siitä,
että hän kykenee säilyttämään siihen päivään asti sen,
mikä on minun haltuuni uskottu.” (2. Tim. 1:12)

Paavali tahtoo tuoda esille sen, että koska hän
uskoo Jeesukseen ja tuntee Hänet, hän on varma siitä,
että Jeesus pitää huolen siitä mitä Hän on luvannut :
uudestisyntyminen, pelastus, vanhurskautus ja lunastus.
Filippiläisille 1:6 – 7: ”ja luotan täysin siihen, että hän,
joka on alkanut teissä hyvän työn, vie sen päätökseen
Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.

Onkin oikein, että ajattelen näin teistä kaikista,
koska te olette minun sydämessäni.
Niin kahleissa ollessani kuin puolustaessani ja vahvistaessani
evankeliumia te kaikki olette minun kanssani osallisia armosta.”
Vielä Paavali kertoo siitä mikä odottaa häntä ja kaikkia Jeesuksen omia.
2Tim. 4:8: ”Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele,
jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, antaa minulle sinä päivänä,
eikä ainoastaan minulle vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään.”

Timo Myllylä