“Kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajiani …” (Apt 1:8)
Uskovina Herraan Jeesukseen meidän ei tarvitse jäädä arkana ja epäuskoisina paikoilleen kysymyksiemme kanssa. Jumala lupaa johdattaa meitä, kun kuljemme rukoillen. Herrallamme on vaelluksemme hallinnassa, ja hän myös osoittaa sen jokaiselle yksilökohtaisesti. Ensimmäisenä johdatuksen merkkinä meillä on Raamattu, Jumalan sana, jokaiselle Jumalan lapselle puolueeton (objektiivinen) arviointipohja oman elämän ja kutsumus-palvelun tarpeisiin. Jumala puhuu myös sanansa vahvistaen Pyhän Henkensä kautta henkilökohtaisesti (subjektiivinen ilmoitus). Tämän jälkeen tai yhtäaikaa Herramme puhuu vaelluksestamme ja johdatuksesta olosuhteitten kautta. Hän valmistaa meitä vähitellen konkreettisen huolenpidon kautta antaen todistuksena myös asioihin halun ja rauhan. “Rauhan minä jätän teille. Oman rauhani minä annan teille…” (Joh 14:27).
Jumalan johdatus on riippuvaista meidän hengellisestä kasvustamme ja suhteestamme häneen. Kun olemme näistä enemmän kiinnostuneita kuin ratkaisujen tekemisestä, asiamme ovatkin hyvällä mallilla. Samoin, kun olemme enemmän kiinnostuneita Herran mielen mukaan elämisestä kuin olinpaikastamme. Johdattajasta (Jumalasta) enemmän kuin johdatuksesta.
Järjellinen neuvo “tee se, mitä sinun seuraavaksi pitääkin tehdä” on monessa asiassa opittua ja hengen tekoa kauttamme, koska Herra asuu meissä ja vaikuttaa kauttamme tahtomista ja tekemistä. Päivittäinen työ ja velvollisuuksien täyttäminen merkitsee jo pitkällä olemista Jumalan johdatuksessa. Kun käytämme yhden leiviskän, Jumala antaa lisää. Liikaa ei voi korostaa että tunnollisuus arkivelvollisuuksissa on edellytys Jumalan suunnitelmalliseen johdatukseen elämässämme eteenpäin. “Joka vähässä on uskollinen, sen minä panen paljon haltijaksi”. (Matt 25:21). Usein uskovina odotamme enemmän uskollisena palvelleena Herraltamme, mutta “hengellistämme” vaelluksemme ohi Jumalan aikataulujen ja keskenkasvuisuutemme. Sitten ihmettelemme, kun vuodet kuluvat, mutta
emme ajattele sitä, että tärkeitä asioita ei ratkaista kiireesti. Yleensä näkymme alkaa toteutua huomattavasti myöhemmin kuin sen olettaisimme alkavan. Keskenkasvuisina askelten ottaminen on osa Jumalan tahdon toteutumista ja avautumista näyllemme, joka
odottaa tulevaisuudessa. Herra voi ohjata ja käyttää sekä kasvattaa omiaan, kun olemme liikkeellä rukoillen. Samalla hän valmistelee olosuhteita ja ihmisiä, joita kohtaamme.
Kuuliaisuus on astinlauta näkemiseen ja Herramme valitsee ajankohdat, työntekijät, työmuodot, sanoman, kuulijat ja tulokset. Jumalan suunnitelmia seuraa aina hedelmät. Pyhän Hengen kutsu osoittaa Raamatusta, että kutsu koskee jokaiseen työmuotoon soveltuvia palvelijoita sekä aktiivisia Herran seuraajia. Kutsuja ja johdattaja on Pyhä Henki, joka osoittaa aina yhteisymmärryksen osapuolille.
Jumalan johdatuksessa kun tahdomme vaeltaa, niin hän täyttää tarpeemme, ja jos luotamme häneen enemmän kuin ihmisiin, niin myös etsimme hänen ohjaustaan ihmisten sijaan sekä olemme enemmän Herralle vastuussa. Onhan työmme arviointi aina Jumalalla ja riippuvuus, ilo Herrassa säilyy, kun tiedämme hänen käyttävän meitä kanavanaan. Herramme ei etsi menestystä eikä mainetta, vaan uskollisuutta lähettäjälleen, hänen sanalleen elämässämme. (1 kor 4:2).
Voimallista johdatusta Herran Jeesuksen askelissa sinulle alkavaan syksyyn.
Juho Yli-Posso