Aihearkisto: Yleinen

Radiojumalanpalvelus Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssista Iso Kirja -raamattuopistolta

Voit kuunnella Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssista Iso Kirja -raamattuopistolta taltioidun radiojumalanpalveluksen ao. linkin kautta (kuunneltavissa 30 pv 26.6.2016 alkaen):

http://areena.yle.fi/1-3469002

Saarnaajana Elli Meklin, liturgeina Juha Lehtonen ja Waltteri Haapala. Musiikista vastaa ylistysryhmä Atro Hietala & Houseband, jossa soittavat Atro Hietala (joht., piano, laulu), Pauliina Hietala (laulu), Jesse Haapala (sähkökitara ja laulu), Toni Tammi (akustinen kitara ja sähkökitara), Matias Halttunen (rummut), Matti Rautiainen (basso) ja Hanna Vaikkola (laulu). Ylistysryhmän laulut: ”Tämän Kaupungin Herra”, ”Elävät vedet”, ”Herramme”, ”Et koskaan hylkää mua”, ”Valtameret”, ”Kahleet murtaa”, ”Kaikki, joita Henki johtaa”, ”Meidän Jumalamme”. Lisäksi Kenneth Karppinen (laulu, kitara), Jenni-Mari Niemi (laulu, piano), Ville Niemi (sähkökitara, laulu), Jani-Matti Korpela (rummut) ja Juha Suni (basso) esittävät kappaleet ”Sua tarvitsen” (säv. & san. Kenneth Karppinen) sekä ”Kotitiellä” (säv. & san. Kenneth Karppinen).

Kids’ Action la 5.4. klo 14 – 17

Hei!

Kids’ Action -tapahtuma järjestetään tänä keväänä 5.4. klo 14 – 17. Tämäkään tapahtuma ei toteudu ilman esirukousta ja vapaaehtoisia. Tule siis mukaan! Minulle voi ilmoittautua.

Kaikille, joita tapahtuma kiinnostaa, järjestetään kahvitteluhetki helluntaiseurakunnassa 23.3. klo 13. Voitaisiin olla nyyttäriperiaatteella liikenteessä eli tuoda jotakin tullessamme, makeaa tai suolaista. Muistetaan tapahtumaa runsain rukouksin.

T. Margit Kangasharju ja kaikki järjestelyistä vastaavat

Seurakunnan historiikki

koonnut Eino Santala

Helluntaiherätyksen vaikutus Haapavedellä alkoi jo vuonna 1912, kun T.B.Barratt vieraili Haapavedellä. Ruustinna Nora Pöyhönen oli tutustunut herätykseen Helsingissä käydessään keväällä 1912 Hanna Castrenin kodissa osallistuessaan siellä pieneen helluntailaisryhmän rukouskokoukseen, jossa sai Pyhän Hengen kasteen.

Voitaneen sanoa Haapaveden olleen tuolloin ajan hermolla, pidettiinhän Haapavedellä emäntäkoulun rannassa heinäkuun lopulla v. 1912 yksi Suomen ensimmäisistä kastejuhlista, kasteella oli 7 henkilöä. Ruustinna Nora Pöyhönen oli uuden herätyksen leviämisen suuri tukija, pidettiinhän emäntäkoulun tiloissa tilaisuuksia ja monet toisilta paikkakunnilta tulleet opiskelijat saivat kuulla evankeliumia tätä kautta. Ruustinna kävi laajaa kirjeenvaihtoa useiden herätyksen vaikuttajien kanssa. Seurakuntaa ei vielä tuolloin ollut virallisesti perustettu, vaan toiminta oli rekisteröimätöntä.

Haapaveden Helluntaiseurakunnan perustamiskokous pidettiin v. 1952 Mieluskosken kylässä Vähämäen talossa helmikuun kolmantena päivänä. Seurakuntaan liittyi tällöin 20 jäsentä, joista valittiin seurakuntaa johtamaan vanhimmisto: Viljam Kuosmanen, Olavi Matias Karhu, Eeli Ojala, Vilho Heikki Laurila, Arvi Viljami Joentakanen ja Antti Edvard Pinola. Seurakunnan puheenjohtajana toimi Viljam Kuosmanen ja sihteerinä Eeli Ojala, varapuheenjohtajana toimi Olavi Karhu, sihteerin apulaisena toimi Vilho Laurila. Tilintarkastajiksi valittiin Arvi Joentakanen ja Antti Pinola. Rahastonhoitajana toimi Eeli Ojala ja evankelistana Olavi Karhu. Jäsenluetteloa ei laadittu, mutta Elsi Alatalon ja Olavi Karhun muistellessa asiaa, jäsenistöön kuuluivat: Viljam ja Anni Kuosmanen, Olavi ja Kaarina Karhu, Eeli, Rauha ja Hilkka Ojala, Vilho ja Raili Laurila, Arvi, Hilja, Elsi, Raili ja Jouko Joentakanen, Antti ja Selma Pinola, Niilo ja Impi Hepola, Elli Ritolehto ja Hanna Vähämäki.

Yhdistysrekisteriin seurakunta rekisteröityi Pyhännällä 19.06.1977 Haapaveden seudun helluntailähetys ry, kotipaikkanaan Haapavesi ja toimialueena silloiset Haapaveden, Kärsämäen,Pulkkilan, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän kunnat.

Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Paavo Hyytinen, Lauri Hyytinen, Antti Karppinen, Vilho Laurila, Veikko Turunen, Anja Istukaissaari ja Kaija Niskanen.

Seurakunta muodosti maantieteellisesti varsin laajan alueen, joten seurakuntaan muodostui rukouspiirejä eri kuntien alueille. Rukospiireinä olivat Haapavesi, Kärsämäki ja Pulkkila, josta myöhemmin tuli Pulkkila-Piippolan rukouspiiri. Toiminta muodostui rukouspiirien viikoittaisista rukouskokouksista ja muusta rukouspiirien toiminnasta, kerran kuukaudessa järjestettävän ehtoolliskokouksen ollessa Haapavedellä.