Arkistot päivämäärän mukaan: 31.7.2019

Eväitä elämään elokuu 2019

Sun Henkesi sateen alle mun sieluni uupunut vie!

/: Oi, kirkasta huokaavalle ristin siunattu, kaita tie! :/

Ei riitä, jos kerran Sulta Sun kasteesi siunataun sain.

/: Mä tarvitsen uutta tulta, uutta armoa matkallain.:/

Ei väsyä kesken matkaa tien kaitaisen kulkijat saa.

/: On määränä siksi jatkaa, kunnes perille saavutaan. :/

-Vilho Rantanen, Hengellinen laulukirja 142

Mikähän lie ollut kirjoittajan elämäntilanne hänen kirjoittaessaan noita laulun säkeitä?
Ne kertovat kaipuusta saada uudelleen Jumalan Pyhän Hengen kaste.

Kerran saatu Hengen
kaste ei ole kirjoittajalle riitänyt, vaan hän on kokenut tarvitsevansa Jumalan Pyhän Hengen uudistavaa voimaa päivittäin. Muuten hän ei koe jaksavansa matkallaan kohti päämäärää. Elämässä on paljon asioita, jotka uuvuttavat ja vievät meidät tilanteeseen,jossa tuntuu ettemme enää jaksa. Työelämä tuntuu vievän kaikki voimat ja erilaiset elämän vaikeudet kuluttavat niin, että voimavarat tuntuvat loppuvan.
Uupumus valtaa mielen, kuten runoilija runoilee: sielu on uupunut kaikesta

ja kaipaa Jumalan Hengen kosketusta.

Psalminkirjoittaja runoilee Ps. 51:10:

Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki.”

Kerran saatu Hengen kaste ei riitä koko matkalle,
vaan me tarvitsemme sitä ja
Jumalan armoa joka päivä.
Jumalan Hengen kosketuksesta uupunut sielu saa
virvoituksen ja uutta voimaa matkalle.
Hänen henkensä vahvistuu, ja hän voi jatkaa matkaansa uudistuneena.

Lauluntekijä runoilee ristin kaidasta tiestä ikään kuin hän sielunsa
uupumuksessa olisi unohtanut sen merkityksen. Vain Herra voi sen kirkastaa.
Tarvitsemme Jumalan Hengen kosketusta, jotta jaksaisimme perille saakka,

eikä kukaan väsyisi kesken matkaa.

Pietari kirjoittaa 1. Piet. 1:6 – 9 uskon päämäärästä:

Siksi te riemuitsette, vaikka nyt jouduttekin jonkin aikaa kärsimään monenlaisissa koettelemuksissa.Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähteet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.”

Uupuneena, väsyneenä, heikkona ja kaikkensa menettäneenä
saa aina käydä Herran eteen pyytämään armoa,
anteeksiantamusta ja
uutta Hengen kosketusta.
Herra antaa soimaamatta eikä muistele epäonnistumisiamme.
Rohkaiskoon nämä ajatukset lauluntekijän tavoin meitä
lähestymään Jumalaa ja
pyytämään päästä
Hengen sateen alle saamaan uutta tulta ja virvoittumaan niin,
että jaksamme perille saakka.

Sinua siunaten Maritta Korkatti